Siirry sisältöön

nuora

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nuora (10)

  1. naru

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈnuo̯rɑ/
  • tavutus: nuo‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuora nuorat
genetiivi nuoran nuorien
(nuorain)
partitiivi nuoraa nuoria
akkusatiivi nuora;
nuoran
nuorat
sisäpaikallissijat
inessiivi nuorassa nuorissa
elatiivi nuorasta nuorista
illatiivi nuoraan nuoriin
ulkopaikallissijat
adessiivi nuoralla nuorilla
ablatiivi nuoralta nuorilta
allatiivi nuoralle nuorille
muut sijamuodot
essiivi nuorana nuorina
translatiivi nuoraksi nuoriksi
abessiivi nuoratta nuoritta
instruktiivi nuorin
komitatiivi nuorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nuora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • skandinaavinen laina, vrt. kantaskandinaavin *snōrā (josta > nykyruotsin ja -norjan snör);[1] samaa kantaa ovat myös naru ja nyöri

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hirttonuora, hyppynuora, kurenuora, napanuora, nuorakeinu, nuorakeramiikka, nuorallakävely, nuorallatanssi, nuorallatanssija, ohjenuora, pellinnuora, pyykkinuora, talutusnuora

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • nuora Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 1214 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Italia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

nuora f. (monikko nuore [luo])

  1. miniä

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”nuora”.
nuora
Morty Proxy This is a proxified and sanitized view of the page, visit original site.