5. Koppisiemeniset, Angiospermae.
401
varren sivulla (J. effusus, conglomeratus y. m.). Tämä johtuu siitä, että alin suojuslehti on työntänyt kukinnon sivulle ja itse on varren suoranaisena jatkona. Se on myös sekä ulko- että sisärakenteeltaan varren tapainen. Kasvulehdet selitettiin ennen "marroiksi varsiksi», koska ne ovat pyöreitä, pystyjä ja varren näköisiä. Samoin sanottiin koko kasvia »lehdettömäksi». Toisilla Juncus-lajeilla kukinnot ovat selvästi päätteiset ja lehdet uurteiset (J. bufonius, compressus y. m.).
2. Heimo. Liliaceae (Liljakasvit). Kupu sikiäisalainen, terämäinen. Hedelmä kota, harvoin marja. Siemenvalkuainen rustomainen, siinä ei ole tärkkelystä.
Liljakasveja voidaan pitää yksisirkkaisten puhtaimpana perusmuotona. Ne muodostavat suuren heimon (2,600 lajia), johon kuuluu enimmäkseen monivuotisia ruohokasveja. Liljakasveja tavataan etenkin lauhkeiden vyöhykkeiden lämpimissä osissa, etupäässä auringonpaisteisilla tasangoilla, seuduilla, joissa sadetta tulee vain verraten lyhyen osan vuodesta. Tällaisia maita ovat itäiset Välimeren-maat, Keski-Aasian arot ja etenkin Kapmaa. Kun kuuma vuodenaika alkaa, liljakasvien maanpäälliset osat kuolevat, ja vain maanalainen sipuli tai juurakko elää edelleen. Kun sadeaika alkaa, kehittyvät uudet lehdet ja kukat nopeasti.
Kukat ovat usein suuret, heleänväriset ja tuoksuvat, minkä takia useita liljakasveja käytetään koristekasveina. Kukkalehtikiehkuroita on viisi, lehtien luku kussakin kiehkurassa kolme (Majanthemumilla kaksi, Paris-suvussa neljä). Kupu useimmiten erilehtinen.
Liljakasvit ovat hyönteissuosijoita. Niiden kukat ovat osaksi pölykukkia (Tulipa, Convallaria), osaksi mesikukkia. Näissä muodostuu mettä sikiäimen seinissä tai kupulehtien tyvellä. Mesi on joko aivan helposti saatavissa (Veratrum, Tofieldia), tahi sitä voivat imeä ainoastaan pitkäkärsäiset hyönteiset, kun kupulehdet kasvavat torvimaisesti yhteen toistensa kanssa (Polygonatum). Jos kuputorvi on hyvin pitkä (Lilium), toimittavat pölyytyksen kiitäjät (Sphingidae). Yucca-suvun pölyytyksestä ks. siv. 354.
a. Melanthieae. Maanalainen varsi juurakko tai mukula, kukinto päätteinen. Vartaloita kolme, erillisiä, jota vastoin ne kaikissa muissa alaheimoissa ovat yhtyneet. Tofieldia, lehdet miekkamaiset, varren tyvestä lähtevät. Veratrum, lehdet leveät, soikeat. Colchicum (Etelä-Euroopassa) kukkii lokakuussa lehtien kuihduttua. Uvularia.
b. Asphodeleae. Joko juurakko, lehdet varren tyveltä lähteviä, tai lehtinen, haarainen varsi. Kukinto useimmiten päätteinen.
Kasvioppi — 26
