Piihappo
Piihappo on yhteisnimitys muutamalle piin, vedyn ja hapen yhdisteelle, joiden kemialliset kaavat ovat muotoa [SiOx(OH)4-2x]n[1][2]. Tärkeimmät piihapot ovat:
- ortopiihappo (H4SiO4)
- metapiihappo (H2SiO3)
- dipiihappo (H2Si2O5)
- pyropiihappo (H6Si2O7)
Nämä kaikki ovat varsin heikkoja happoja, ja ne liukenevat erittäin niukasti veteen. Esimerkiksi ortopiihapon happovakio pKa1 on +25° C:n lämpötilassa 9,9 ja pKa2 11,8.[3] Kiinteässä olomuodossa ne voivat kondensoitua monimutkaisemmiksi polymeerisiksi piihapoiksi. Luovuttaessaan protoneja ne muuttuvat vastaaviksi silikaatti-ioneiksi.
Piihappoja voidaan valmistaa vahvempien happojen avulla vesiliukoisista silikaateista, esimerkiksi natrium- tai kaliumsilikaattiliuoksesta eli vesilasista tai kalivesilasista. Tällöin piihapot saostuvat muodostaen silikageeliä, joka yleensä sisältää myös piidioksidia, piihappojen anhydridia. Myös litiumsilikaattia käytetään rakennusteknisissä tarkoituksissa[4].
Merivedessä esiintyy liuenneena pieniä määriä ortopiihappoa (H4SiO4), ja sillä on myös biokemiallista merkitystä etenkin piileville, joiden solunseinät sisältävät piiyhdisteitä.
Ravitsemuksellinen ja lääkinnällinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortopiihappoa esiintyy useissa ihmisen kudoksissa, kuten luissa, aortassa ja maksassa. Sen otaksutaan olevan ihmiselle välttämätön hivenaine, joskaan saantisuosituksia ei ole voitu määrittää. Sitä esiintyy ravinnossa koliinilla stabiloituneena. Sen puutoksen on kuitenkin todettu aiheuttavan vaurioita luustossa ja kollageenin vähentymistä[5] sekä eräiden tutkimusten mukaan myös hiusten ja kynsien haurastumista[6][7].
Viime vuosina on tutkittu, onko ravinnossa esiintyvä alumiini Alzheimerin taudin riskitekijä. Mikäli näin on, juomiin lisättyä piihappoa voidaan mahdollisesti käyttää taudin ehkäisemiseen[8][9][10], koska se toisaalta vähentää alumiinin imeytymistä ruoansulatuksessa, toisaalta edistää sen poistumista elimistöstä munuaisten kautta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Greenwood, N. N. & Earnshaw, A.: Chemistry of the Elements. (2nd edition) Oxford: Butterworth-Heinemann, 1997. (englanniksi)
- ↑ Iler, R. K.: The Chemistry of Silica. New York: Wiley, 1979. (englanniksi)
- ↑ Dissociation Constants of Inorganic Acids and Bases sites.chem.colostate.edu. Arkistoitu 13.4.2018. Viitattu 3.5.2019. (englanniksi)
- ↑ http://www.bermanto.fi/tuotteet/lattiapinnoitteet/silikaattikasittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Martin, K. R.: The chemistry of silica and its potential health benefits. The Journal of nutrition, health and aging, 2007, nro 2, s. 94–97. PubMed:17435951 (englanniksi)
- ↑ Barel, A., Calome, M., Timchenko, A. ym.: Effect of oral intake of choline-stabilized orthosilicic acid on skin, nails and hair in women with photodamaged skin. Archives of Dermatological Research, 2005, nro 4, s. 147–153. PubMed:16205932 doi:10.1007/s00403-005-0584-6 (englanniksi)
- ↑ Scheinfeld, N., Dahdah, M. J. & Scher, R.: Vitamins and minerals: their role in nail health and disease. Journal of Drugs in Dermatology, 2007, nro 8, s. 782–787. PubMed:17763607 (englanniksi)
- ↑ Exley, C., Korchazhkina, O., Job, D., Strekopytov, S., Polwart, A. & Crome, P.: Non-invasive therapy to reduce the body burden of aluminium in Alzheimer's disease. Journal of Alzheimer's Disease, 2006, nro 1, s. 17–24, discussion 29–31. PubMed:16988476 (englanniksi)
- ↑ González-Muñoz, M. J., Peña, A. & Meseguer, I.: Role of beer as a possible protective factor in preventing Alzheimer's disease. Food and Chemical Toxicology, 2008, nro 1, s. 49–56. PubMed:17697731 doi:10.1016/j.fct.2007.06.036 (englanniksi)
- ↑ Gonzalez-Muñoz, M. J., Meseguer, I., Sanchez-Reus, M. I. ym.: Beer consumption reduces cerebral oxidation caused by aluminum toxicity by normalizing gene expression of tumor necrotic factor alpha and several antioxidant enzymes. Food and Chemical Toxicology, 2008, nro 3, s. 1111–1118. PubMed:18096288 doi:10.1016/j.fct.2007.11.006 (englanniksi)