Ilmaisku Kiinan lähetystöön Belgradissa
| Ilmaisku Kiinan lähetystöön Belgradissa | |
|---|---|
 Lähetystö vuonna 2009 |
|
| Paikka | Belgrad, tuolloinen Jugoslavia |
| Kohde | kiistanalainen |
| Ajankohta | 7. toukokuuta 1999 |
| Iskutyyppi | ilmaisku |
| Kuolleita | 3 |
| Haavoittuneita | 20 |
| Epäilty/epäillyt | Yhdysvaltain ilmavoimat |
Yhdysvallat teki Kiinan suurlähetystöön Belgradissa 7. toukokuuta 1999 ilmaiskun, jossa kuoli kolme ja haavoittui 20 ihmistä. Pommitus oli osa Naton Jugoslavian pommituksia Kosovon sodan aikana. Iskun tekivät Yhdysvaltain ilmavoimien B-2 Spirit-pommikoneet.
Yhdysvaltojen selityksen mukaan isku oli vahinko ja se johtui kohteen väärin tunnistamisesta, ja oikea kohde olisi ollut lähellä sijainnut Jugoslavian huolto- ja hankintaviraston rakennus.
Yhdysvallat teki virallisen anteeksipyynnön ja maksoi korvauksia uhreille. Isku johti maiden välisten suhteiden huononemiseen ja laajoihin mielenosoituksiin Kiinassa.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotilasliitto Nato oli maaliskuussa 1999 aloittanut Jugoslavian ilmaiskut, joiden tarkoitus oli virallisen kannan mukaan pakottaa Jugoslavia päättämään Kosovon sotaan liittyneet julmuudet. Presidentti Slobodan Miloševićin johtamaa Jugoslaviaa syytettiin veriteoista Kosovon albaaneja vastaan.[1]
Pommitusta ei ollut hyväksytty YK:n turvallisuusneuvostossa, ja se oli alusta alkaen kiistanalainen. Huhtikuun lopussa Nato oli pommittanut Serbian valtion yleisradioyhtiön päämajaa. Iskussa kuoli 16 ihmistä.[2]
Kiinan lähetystö Jugoslaviassa sijaitsi pääkaupunki Belgradissa viisikerroksisessa rakennuksessa.[3]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]7. toukokuuta 1999 Whitemanin lentotukikohdasta Missourista ilmaan nousseetlähde? Yhdysvaltain ilmavoimien häiveteknologiaa hyödyntävät B-2 Spirit -pommikoneet lähestyivät Belgradia.
Kello 23.45 paikallista aikaa Yhdysvaltain pommikone pudotti viisi GPS-ohjattua pommia, jotka osuivat Kiinan suurlähetystöön.[4]
Surmansa saivat kolme kiinalaista toimittajaa, Shao Yunhuan, Xu Xinghu ja Xun vaimo Zhu Ying.[3] Xu ja Zhou työskentelivät kiinalaiselle kommunistipuolueen Guangming Daily -lehdelle. Shao Yunhuan työskenteli Kiinan valtiolliselle Xinhua-uutistoimistolle.[1] Lähetystön sotilasattasea Ven Bo Koy haavoittui vaikeasti. Yhteensä haavoittuneita oli 20.[3]
Reaktiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinan hallitus antoi aamulla 8. toukokuuta lausunnon, jossa hallinto julkisti pommi-iskun ja tuomitsi sen jyrkästi "barbaarisena julmuutena". Lausunnossa pommitus julistettiin törkeäksi Kiinan itsemääräämisoikeuden loukkaukseksi ja Wienin sopimuksen tahalliseksi polkemiseksi. Iltapäivällä Kiinassa mielenosoittajat alkoivat ilmestyä Yhdysvaltain Pekingin-suurlähetystön ulkopuolelle.[4]
Samana päivänä puolustusministeri William Cohen ja CIA:n johtaja George Tenet antoivat yhteisen lausunnon, jossa he ilmaisivat "syvän pahoittelunsa vahingossa tapahtuneen pommituksen aiheuttamista ihmishenkien menetyksistä ja loukkaantumisista". Myöhemmin illalla presidentti Clinton julisti tapahtuman "traagiseksi virheeksi" ja esitti samalla "vilpittömän osanottonsa" Kiinan kansalle.[4]
Tässä vaiheessa mielenosoittajien määrä oli kasvanut ja levinnyt. Mielenosoituksia järjestetään ympäri maata muun muassa Shanghaissa, Chengdussa ja Guangzhoussa. Niissä vaadittiin Yhdysvaltoja ja Natoa ottamaan täysi vastuu tapahtuneesta ja esittämään virallinen anteeksipyyntö tapahtumasta.[4]
Presidentti Clinton piti 10. toukokuuta virallisen julkisen puheen Valkoisesta talosta. Vaikka mielenosoitukset jatkuivat edelleen useiden Yhdysvaltain konsulaattien ulkopuolella Kiinan kaupungeissa, osallistujamäärät alkoivat vähentyä merkittävästi. Seuraavina päivinä mielenosoitukset vähitellen päättyivät.[4]
Väittely iskun tarkoituksellisuudesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain viranomaiset selittivät iskun tapahtuneen vahingossa, ja että sen oikea kohde olisi ollut joitakin satojen metrien päässä lähetystöstä sijainnut Jugoslavian huolto- ja hankintaviraston rakennus.[1] Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun eli CIA:n ylitarkastajan tekemän selvityksen mukaan CIA oli kohteita tunnistaessaan käyttänyt vanhentuneita kaupunkikarttoja. Luettelo eri kohteista tarkistettiin vielä esimerkiksi sairaalojen, koulujen, kirkkojen tai lähetystöjen varalta. Tarkistuksessa virhettä ei kuitenkaan huomattu.[3] Kiinan lähetystön uutta osoitetta ei tunnettu tarkistukseen käytetyissä tietokannoissa.[1] Yksi työntekijä oli tuntenut kaupungin entuudestaan ja huomasi tehdyn virheen. Hän ilmoitti siitä Yhdysvaltain johtokeskukseen Italian Napolissa, mutta varoitusta ei huomioitu. Hän teki myös toisen varoituksen, mutta tässä vaiheessa koneet olivat jo nousseet kohti kohteitaan.[3]
Iskun syistä on esitetty virallisesta selityksestä poikkeavia versioita. Lokakuussa 1999 brittiläinen The Observer ja tanskalainen Politiken julkaisivat tutkivan raportin, jonka mukaan isku oli tahallinen. Lehtien Nato-lähteiden mukaan Yhdysvallat uskoi, että lähetystö oli välittänyt Jugoslavian armeijan radioliikennettä ja se olisi siksi poistettu kiellettyjen iskukohteiden luettelosta.[2][5] Raportin mukaan kiinalaiset olisivat sallineet toiminnan heidän saatuaan vastineeksi osia Jugoslavian ilmapuolustuksen alasampumasta Yhdysvaltojen F-117 Nighthawk -häivehävittäjästä.[1][5]
Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja Kiinan Jugoslavian-lähettiläs Pan Zhanlin kiistivät lehtien väitteet.[1]
Jatkoartikkelissaan The Observer esitti lisälähteisiin perustuen, että isku toteutettiin erittäin tarkasti ja että pommit osuivat juuri niihin rakennuksen osiin, joissa väitetty viestikeskus sijaitsi, minkä lehden mukaan oli ristiriidassa virallisen selityksen kanssa.[6][2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvalloissa CIA:n johtaja George Tenet erotti yhden sopimustyöntekijän. Kuusi muuta sai muita rangaistuksia.[3]
Korvauksista päästiin sopuun vasta saman vuoden joulukuussa. Yhdysvallat suostui maksamaan uhrien perheille kaikkiaan 4,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja Kiinan valtiolle 28 miljoonan dollaria.[1][4] Kiina maksoi Yhdysvalloille 2,87 miljoonaa dollaria amerikkalaisille edustustoille aiheutuneista vahingoista.[4]
Isku huononsi Kiinan ja Yhdysvaltojen välejä huomattavasti.[3] Kiinassa viralliset tiedotusvälineet esittivät iskun tietoisena kansainvälisen oikeuden loukkauksena. Uutinen sai aikaan Kiinassa epätavallisen laajoja mielenosoituksia esimerkiksi Yhdysvaltojen suurlähetystöllä Pekingissä, jonka liepeillä enimmäkseen opiskelijoista koostuneet mielenosoittajat muun muassa yrittivät sytyttää yhdysvaltalaisia ajoneuvoja tuleen.[1][7] Kiinassa oleskelevia amerikkalaisia kehotettiin pysymään kotona ja välttämään liikaa ulkona liikkumista.[7]
Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset suhteet normalisoituivat pommi-iskun jäljiltä virallisesti, kun ulkoministeri Madeleine Albright vieraili presidentti Jiang Zeminin, pääministeri Zhu Rongjin ja ulkoministeri Tang Jiaxuanin luona Pekingissä kesäkuussa 2000. Neuvottelujen keskiössä oli Taiwan, mutta suurlähetystön pommitus oli edelleen yksi keskeinen keskustelunaihe.[7]
Pommituksen vuosipäivänä Kiinan edustajat ovat järjestäneet vuosittain muistotilaisuuden Belgradin-suurlähetystön entisellä paikalla, jossa nykyään sijaitsee Kiinan kulttuurikeskus.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kevin Ponniah & Lazara Marinkovic: The night the US bombed a Chinese embassy BBC News. BBC. Viitattu 21.9.2021. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Jon Allsop: NATO bombed a Chinese embassy. Twenty-five years on, the battle for the narrative continues. Columbia Journalism Review. Viitattu 18.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 I. C. Smith ja Nigel West: Historical dictionary of Chinese intelligence, s. 69-70. (2. painos) Rowman & Littlefield, 2021. ISBN 9781538130209 (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 Taryn Shepperd: 1999: The Bombing of the Chinese Embassy in Belgrade, s. 81–114. London: Palgrave Macmillan UK, 2013. ISBN 978-1-349-43743-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 19.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 John Sweeney, Ed Vulliamy, Jens Holsoe: Nato bombed Chinese deliberately The Guardian. 17.10.1999. Viitattu 18.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Truth behind America's raid on Belgrade The Guardian. 28.11.1999. Viitattu 18.7.2026. (englanniksi)
- 1 2 3 Holst, Arthur: ”Belgrade, Bombing of the Chinese Embassy (1999)”, Encyclopedia of Chinese-American Relations, s. 37. McFarland, 2009. ISBN 0786445939