Dopamiinireseptori

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaine.

Dopamiinireseptorit ovat merkittävä ryhmä metabotrooppisia G-proteiinikytkentäisiä reseptoreja selkärankaisten keskushermostossa. Välittäjäaine dopamiini on dopamiinireseptorejen ensisijainen endogeeninen ligandi.

Dopamiinireseptorit ovat vuorovaikutuksessa monissa neurologisissa prosesseissa, mukaan lukien motivaatiossa, mielihyvässä, kognitiossa, muistamisessa, oppimisessa ja liikkeiden hienosäädössä, kuten myös neuroumpieritysjärjestelmäviestinnän moduloinnissa. Epänormaali dopamiinireseptorien viestintä ja dopaminergisten hermojen toiminta on yhteydessä useisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin.^[1] Tästä syystä dopamiinireseptorit ovat yleinen neurologisten lääkkeiden vaikutuskohde; antipsykootit ovat usein dopamiinireseptori antagonisteja ja psykostimulantit ovat tyypillisesti välillisiä dopamiinireseptori agonisteja.

Dopamiinireseptorien alatyypit

Tunnetaan ainakin viisi dopamiinireseptorien alatyyppiä D₁, D₂, D₃, D₄ ja D₅. Näistä D₁ ja D₅ kuuluvat D₁-kaltaiseen reseptoriperheeseen, kun taas D₂, D₃ ja D₄ kuuluvat D₂-kaltaiseen reseptoriperheeseen. On olemassa viitteitä D₆ ja D₇ dopamiinireseptorejen olemassaolosta, mutta niitä ei ole vielä lopullisesti tunnistettu.^[2]

Globaalilla tasolla D₁-reseptoreita on laajalti ilmaistuna kautta aivojen. Lisäksi D₁₋₂ alityyppejä löytyy 10-100 kertaa tiheämmin kuin D₃₋₅ alityyppejä.^[3]

Reseptori	Geeni	G-proteiini	Mekanismi	Tehtävä	Ligandit
D₁	DRD1 (Arkistoitu – Internet Archive)	G_αs	Adenylaattisyklaasi ↑ cAMP ↑ Proteiinikinaasi A ↑	Hermosolujen kasvu ja kehitys Käyttäytymisreaktioiden välitys D₂-reseptorin modulointi	Dihydreksidiini SCH-23,390^[4]
D₂	DRD2 (Arkistoitu – Internet Archive)	G_αi	Adenylaattisyklaasi ↓ cAMP ↓	Tarkkailu^[5] Skitsofrenia Synaptinen plastisuus^[5] Muistijäljen syntyminen^[5] D₂Sh moduloiva presynaptinen autoreseptori vaikuttaa dopamiinin synteesiin, varastointiin ja vapautumiseen synapsiin D₂Lh klassinen postsynaptinen reseptori joka välittää tietoa viesti voi olla joko kiihottava tai vaimentava	Antipsykootit LSD Piribediili L-741,626 Raklopridi
D₃	DRD3 (Arkistoitu – Internet Archive)	G_αi	Adenylaattisyklaasi ↓ cAMP ↓	Kognitio Tunteet Skitsofrenia Päihderiippuvuus Parkinsonin tauti^[6] Masennus^[7]^[8]	8-OH-PBZI PF-219,061 Piribediili SB-277011-A
D₄	DRD4 (Arkistoitu – Internet Archive)	G_αi	Adenylaattisyklaasi ↓ cAMP ↓	ADHD Skitsofrenia Parkinsonin tauti Kaksisuuntainen mielialahäiriö Addiktiokäyttäytyminen Syömishäiriöt Uutuudenhakuisuus Kognitiivinen kehitys	A-412,997 Klotsapiini
D₅	DRD5 (Arkistoitu – Internet Archive)	G_αs	Adenylaattisyklaasi ↑ cAMP ↑	Esiintyy limbisessä järjestelmässä	Dihydreksidiini

Dopamiinireseptorien rooli keskushermostossa

Dopamiinireseptorit kontrolloivat hermoston viestintää, joka moduloi useita tärkeitä käyttäytymisen osa-alueita, kuten spatiaalityömuistia.^[9] Vaikka dopamiinireseptoreita on levinnyt varsin laajalle, on aivojen eri alueilla eri reseptorityyppejä eri määrä, todennäköisesti heijastaen eri toiminnallisia rooleja.

Lähteet

↑ Girault J, Greengard P (2004). "The neurobiology of dopamine signaling". Arch Neurol 61 (5): 641–4. DOI:10.1001/archneur.61.5.641. PubMed:15148138
↑ Contreras F, Fouillioux C, Bolívar A, Simonovis N, Hernández-Hernández R, Armas-Hernandez M, Velasco M (2002). "Dopamine, hypertension and obesity". J Hum Hypertens 16 Suppl 1: S13–7. DOI:10.1038/sj.jhh.1001334. PubMed:11986886
↑ Hurley MJ, Jenner P (2006). "What has been learnt from study of dopamine receptors in Parkinson's disease?". Pharmacol Ther. 111 (3): 715–28. DOI:10.1016/j.pharmthera.2005.12.001. PubMed:16458973
↑ Zhang J, Xiong B, Zhen X, Zhang A. (2009). "Dopamine D1 receptor ligands: where are we now and where are we going.". Med Res Rev. 29 (2): 272–294. DOI:10.1002/med.20130. PubMed:18642350
1 2 3 Saab BJ, Georgiou J, Nath A, Lee FJ, Wang M, Michalon A, Liu F, Mansuy IM, Roder JC. (2009). "NCS-1 in the dentate gyrus promotes exploration, synaptic plasticity, and rapid acquisition of spatial memory.". Neuron 63 (5): 643–56. DOI:10.1016/j.neuron.2009.08.014. PubMed:19755107.
↑ Joyce, JN; Millan, MJ (2007 Feb). "Dopamine D3 receptor agonists for protection and repair in Parkinson's disease.". Current Opinion in Pharmacology 7 (1): 100–5. DOI:10.1016/j.coph.2006.11.004. PubMed:17174156
↑ Breuer ME, Groenink L, Oosting RS, et al. (August 2009). "Antidepressant effects of pramipexole, a dopamine D3/D2 receptor agonist, and 7-OH-DPAT, a dopamine D3 receptor agonist, in olfactory bulbectomized rats". European Journal of Pharmacology 616 (1-3): 134–40. DOI:10.1016/j.ejphar.2009.06.029. PubMed:19549514
↑ Bertaina-Anglade V, La Rochelle CD, Scheller DK (October 2006). "Antidepressant properties of rotigotine in experimental models of depression". European Journal of Pharmacology 548 (1-3): 106–14. DOI:10.1016/j.ejphar.2006.07.022. PubMed:16959244.
↑ Williams G, Castner S (2006). "Under the curve: critical issues for elucidating D1 receptor function in working memory". Neuroscience 139 (1): 263–76. DOI:10.1016/j.neuroscience.2005.09.028. PubMed:16310964

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dopamiinireseptori Wikimedia Commonsissa

[1] Girault J, Greengard P (2004). "The neurobiology of dopamine signaling". Arch Neurol 61 (5): 641–4. DOI:10.1001/archneur.61.5.641. PubMed:15148138

[2] Contreras F, Fouillioux C, Bolívar A, Simonovis N, Hernández-Hernández R, Armas-Hernandez M, Velasco M (2002). "Dopamine, hypertension and obesity". J Hum Hypertens 16 Suppl 1: S13–7. DOI:10.1038/sj.jhh.1001334. PubMed:11986886

[3] Hurley MJ, Jenner P (2006). "What has been learnt from study of dopamine receptors in Parkinson's disease?". Pharmacol Ther. 111 (3): 715–28. DOI:10.1016/j.pharmthera.2005.12.001. PubMed:16458973

[4] Zhang J, Xiong B, Zhen X, Zhang A. (2009). "Dopamine D1 receptor ligands: where are we now and where are we going.". Med Res Rev. 29 (2): 272–294. DOI:10.1002/med.20130. PubMed:18642350

[D2R-5] 1 2 3 Saab BJ, Georgiou J, Nath A, Lee FJ, Wang M, Michalon A, Liu F, Mansuy IM, Roder JC. (2009). "NCS-1 in the dentate gyrus promotes exploration, synaptic plasticity, and rapid acquisition of spatial memory.". Neuron 63 (5): 643–56. DOI:10.1016/j.neuron.2009.08.014. PubMed:19755107.

[6] Joyce, JN; Millan, MJ (2007 Feb). "Dopamine D3 receptor agonists for protection and repair in Parkinson's disease.". Current Opinion in Pharmacology 7 (1): 100–5. DOI:10.1016/j.coph.2006.11.004. PubMed:17174156

[7] Breuer ME, Groenink L, Oosting RS, et al. (August 2009). "Antidepressant effects of pramipexole, a dopamine D3/D2 receptor agonist, and 7-OH-DPAT, a dopamine D3 receptor agonist, in olfactory bulbectomized rats". European Journal of Pharmacology 616 (1-3): 134–40. DOI:10.1016/j.ejphar.2009.06.029. PubMed:19549514

[8] Bertaina-Anglade V, La Rochelle CD, Scheller DK (October 2006). "Antidepressant properties of rotigotine in experimental models of depression". European Journal of Pharmacology 548 (1-3): 106–14. DOI:10.1016/j.ejphar.2006.07.022. PubMed:16959244.

[9] Williams G, Castner S (2006). "Under the curve: critical issues for elucidating D1 receptor function in working memory". Neuroscience 139 (1): 263–76. DOI:10.1016/j.neuroscience.2005.09.028. PubMed:16310964

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]